Filosofia

Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen.

Filosofian opiskelu lukiossa tukee opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia, joita tarvitaan muuttuvassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa. Filosofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi.

Filosofian opiskelija

  • harjoittelee luovaa ja itsenäistä ajattelua
  • oppii hahmottamaan ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja
  • oppii ymmärtämään erilaisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaan niistä johdonmukaisesti ja järkevästi
  • hankkii perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja oppii suhteuttamaan niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin
  • voi osallistua filosofian keskustelukerhon toimintaan ja osallistua erilaisiin väittelytilaisuuksiin.

Kurssien suoritusjärjestys

Pakollinen kurssi

Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)

Kurssilla pohditaan, mitä filosofia on, ja tutustutaan filosofisten kysymysten ja filosofisen ajattelun luonteeseen. Kurssilla käsitellään johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet sekä filosofisia peruskysymyksiä: henki ja aine, vapaus ja välttämättömyys, käsitteellinen ja empiirinen, objektiivinen ja subjektiivinen. Kurssilla esitellään tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen ero. Kurssilla tarkastellaan tiedon ja argumentaation luonnetta eri tiedonaloilla: miten väitteitä muodostetaan, koetellaan ja perustellaan joissain lukion oppiaineissa. Kurssi arvioidaan numeroin 4-10.


Etiikka (FI2)

Kurssin keskeisenä sisältönä on moraali-, normatiivinen ja soveltava etiikka: hyve-, seuraus-, sopimus-, oikeus- ja velvollisuusetiikan perusteet. Kurssilla käsitellään moraalin luonne, moraalinen relativismi ja filosofisia teorioita hyvästä elämästä. Kurssilla pohditaan etiikkaa ja yksilön moraalisia ratkaisuja: ihmissuhteita ja elämänvalintoja. Kurssilla tarkastellaan myös eläimiä ja ympäristöä koskevia eettisiä kysymyksiä. Kurssi arvioidaan numeroin (4-10).


 


Valtakunnalliset syventävät kurssit

Yhteiskuntafilosofia (FI3)

Kurssilla perehdytään yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin sekä perusnäkemyksiin yksilön suhteesta yhteisöihin, yhteiskuntaan ja valtioon. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat muun muassa oikeudenmukaisuus, vallan käsite ja muodot, demokratia, työnjako, talous ja hyvinvointi. Ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä ovat sukupuolen rakentuminen, informaatioteknologia, kulttuurien kohtaaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Kurssi arvioidaan numeroilla 4-10.



Tieto, tiede ja todellisuus (FI4)

Kurssi käsittelee filosofian näkökulmasta tietoon, tieteeseen ja todellisuuteen liittyviä kysymyksiä. Keskeisiä aiheita ovat muun muassa metafysiikka, olemassaolon kysymykset, todellisuuden luonne, totuus ja totuusteoriat, tiedon mahdollisuus ja rajat sekä tieteellisen tutkimuksen luonne, menetelmät ja kehitys. Lisäksi kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii hahmottamaan erityistieteiden tieteenfilosofisia kysymyksiä joissain lukion oppiaineissa. Kurssi arvioidaan numeroilla 4-10.

Paikalliset soveltavat kurssit

Filosofiaa käytännössä (FI5)

Kurssilla opiskellaan sitä, miten filosofia toimii käytännössä. Kurssilla voidaan osallistua filosofisiin tapahtumiin, kuten Tieteen Päivät, Nufit ja Platonin Akatemia.

Kurssin tehtävänä muun muassa valitaan filosofian tai tieteenosa-alue, johon tapahtumassa perehdytään ja jonka pohjalta laaditaan oma arvioiva raportti. Kurssin suorittaminen voi jakautua useammille vuosille. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä S/H.


Estetiikka (FI6)

Kurssilla pureudutaan estetiikan ja taiteenfilosofian perusteisiin. Opiskelija tutustuu keskeisiin käsityksiin kauneuden olemuksesta, kauneuskäsitysten muutoksiin antiikin ajoista nykypäivään sekä lähiympäristöön liittyviin esteettisiin kysymyksiin. Kurssi harjaannuttaa arvioimaan taidetta filosofisesta lähtökohdasta käsin: mitä on taide ja mikä tekee teoksesta taideteoksen. Kurssilla pohditaan lisäksi taiteen merkitystä ja taidekritiikin mahdollisuuksia. Kurssi arvioidaan numeroilla 4-10.

Filosofian historia (FI7)

Kurssilla perehdytään filosofian historiaan ja tarkastellaan filosofisten ajatusten ja käsitteiden kehitystä ajan saatossa. Kurssilla tutustutaan länsimaisen filosofian syntyyn, antiikin filosofiaan, keskiajan filosofiaan, uuden ajan filosofiaan sekä keskeisiin nykypäivän filosofian kehityslinjoihin. Filosofian kehitystä tarkastellaan suhteessa yhteiskuntien, tieteen, aatteiden ja kulttuurin kehitykseen. Kurssi arvioidaan numeroilla 4-10.


Filosofian kertauskurssi (FI8)

Kurssilla kerrataan, syvennetään ja laajennetaan filosofian kurssien aiempia sisältöjä. Kurssin aikana harjoitellaan yo-kirjoituksiin vastaamista sekä analysoidaan erilaisia filosofian yo-tehtävätyyppejä. Kurssin tavoitteena on kehittää osallistujien valmiuksia kirjoittaa filosofia yo-kirjoituksissa. Arviointi tehdään suoritusmerkinnällä (S/H).



Väittelykurssi 1 (FI9 / ÄI15)

Kurssilla opiskellaan ajattelemisen ja argumentoimisen taitoja: ymmärretään, että väittelijä ei ole niinkään propagandisti vaan tutkija, joka suhtautuu kiistanalaisiin aiheisiin suurella vakavuudella. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S/H).

Väittelykurssi 2 (FI10 / ÄI16)

Kurssilla syvennetään ajattelemisen ja argumentoimisen taitoja. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S/H).